Käänteisosmoosiprosessi on osoittautunut edistyneimmäksi menetelmäksi suolojen poistamiseksi merivedestä ja puhtaan veden saatavuudesta. Muita käyttökohteita ovat jätevesien käsittely ja energiantuotanto.
Nyt tutkijaryhmä uudessa tutkimuksessa osoittaa, että yli 50 vuoden ajan hyväksytty standardiselitys käänteisosmoosin toiminnasta on pohjimmiltaan väärä. Matkan varrella tutkijat esittivät toisen teorian. Tietueiden korjaamisen lisäksi nämä tiedot voivat mahdollistaa käänteisosmoosin tehokkaamman käytön.
RO/käänteisosmoosi, teknologia, jota käytettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla, poistaa suolat ja epäpuhtaudet vedestä ohjaamalla sen puoliläpäisevän kalvon läpi, mikä päästää veden kulkemaan läpi samalla kun se estää epäpuhtaudet. Selvittääkseen tarkalleen, kuinka tämä toimii, tutkijat käyttivät liuosdiffuusioteoriaa. Teoria ehdottaa, että vesimolekyylit liukenevat ja diffundoituvat kalvon läpi pitoisuusgradienttia pitkin, toisin sanoen molekyylit siirtyvät korkean pitoisuuden alueilta vähemmän molekyylejä sisältäville alueille. Vaikka teoria on ollut laajalti hyväksytty yli 50 vuoden ajan ja se on jopa kirjoitettu oppikirjoihin, Elimelech sanoi, että hänellä on ollut pitkään epäilyksiä.
Yleensä mallinnus ja kokeet osoittavat, että käänteisosmoosia ei ohjaa molekyylien pitoisuus, vaan paineen muutokset kalvon sisällä.
Postitusaika: 03.01.2024