Käänteisosmoosi on osoittautunut edistyneimmäksi menetelmäksi suolojen poistamiseksi merivedestä ja puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi. Muita sovelluksia ovat jäteveden käsittely ja energiantuotanto.
Nyt tutkijaryhmä osoittaa uudessa tutkimuksessa, että yli viidenkymmenen vuoden ajan hyväksytty vakioselitys käänteisosmoosin toiminnasta on perustavanlaatuisesti väärä. Matkan varrella tutkijat esittivät toisen teorian. Tietueiden korjaamisen lisäksi nämä tiedot saattavat mahdollistaa käänteisosmoosin tehokkaamman käytön.
RO/käänteisosmoosi, tekniikka, jota käytettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla, poistaa vedestä suolat ja epäpuhtaudet johtamalla sen puoliläpäisevän kalvon läpi, joka päästää veden läpi ja estää epäpuhtauksien pääsyn niihin. Selittääkseen tarkalleen, miten tämä toimii, tutkijat käyttivät liuosdiffuusioteoriaa. Teorian mukaan vesimolekyylit liukenevat ja diffundoituvat kalvon läpi pitoisuusgradienttia pitkin, eli molekyylit siirtyvät korkean pitoisuuden alueilta pienemmän pitoisuuden alueille. Vaikka teoria on ollut laajalti hyväksytty yli 50 vuoden ajan ja se on jopa kirjoitettu oppikirjoihin, Elimelech sanoi, että hänellä on ollut pitkään epäilyksiä.
Yleisesti ottaen mallinnus ja kokeet osoittavat, että käänteisosmoosia ei ohjaa molekyylien pitoisuus, vaan paineen muutokset kalvon sisällä.
Julkaisun aika: 03.01.2024